torstai 1. marraskuuta 2012

Keskimatkan syndrooma

Lenkin keskivaiheilla tuntuisi vauhti olevan aina hitaimmillaan. Jos aion kävellä lenkillä jonkun pätkän, se pätkä osuu useimmiten lenkin keskelle, ei alkuun eikä loppuun. Taitaa johtua siitä että alussa on vielä voimiensa tunnossa ja lopussa taas jaksaa puristaa kun tietää ettei matkaa ole enää jäljellä paljon. Keskellä lenkkiä taas ei ole varsinaisesti mitään maalia mitä kohti rientää ja matka on jo ehkä alkanut ainakan psyykkisesti puuduttaa. Kun nyt minuutin päästä lähden peruslenkille, aion yrittää juosta alun hitaasti, keskivaiheen vauhdilla ja lopun voimista riippuen hitaasti palautellen tai suunnilleen samaa vauhtia kuin keskipätkän. Vaihtelu virkistää.

Outo olo, ostin salikortin. No okei, oikeasti se on spinningiä varten, kun talvella en aio pyöräillä maantiepyörällä pitkin jäisiä teitä. Eikö se ihan tarpeeksi samanlaista ole, luulisin. No voisin mä sitä juoksumattoa käydä moikkaamassa joskus myös, kun kerran samalla kortilla pääsee. Lähes rajattoman määrän eli kymmenen kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti